Hiljaista, ei mitään uutta taivaan alla.
Ainoa mikä tuntuu olevan vilkasta on unissa tapaaminen ja nekään eivät ole aina niin selkeitä.
Ei tule soitettua, kumpaankaan suuntaan. Pelkäämmeköhän isoa puhelinlaskua kumpikin? Ken tietää.
Tänä vuonna matkustelua on tapahtunut vain kotimaassa. Ei siis Turkkiin menoa. Ehkä jo valmiiksi tietää miten silloin tulee käymään. Psykologia on aivan mielenkiintoinen ala, harmi ettei toinen osapuoli oikein välitä siitä puolesta. En tiedä arvailen vain. Sen kuitenkin tiedän että tulen pudottamaan aikamoisen pommin kun seuraavan kerran tapaamme ja voin jo valmiiksi sanoa että en ole vihainen hänelle. Ainut että toivoisin hänen edes yrittävän ymmärtää. Edes hiukan.
